Siirry pääsisältöön

Let's Be Ridiculous

Heätyskello huusi korvani vieressä kuin viimeistä päivää. Huitaisin kelloa sen pudotessa lattialle kolahtaen. Kirosin mielessäni ja jouduin nousemaan pois lämpimän peiton alta. Puoli 7 miksi olin luvannut hoitaa taas aamutallin. Noh johtuen ehkä siitä ettei kukaan talon miesväestä sitä tahtonut tehdä. Kiskoin vaatteet päälleni ja jatkoin matkaa keittiöön.
Tuore kahvi ja paahdettu leipä tuoksui nenääni. Äiti onneksi oli olemassa äiti joka heräsi aamulla aikaisin ja yleensä teki aamupalaa. Menin hymyillen istumaan pöytään jonne olikin jo katettu aamiainen.

Äiti:Jaahas arvata saattoi kenellä on tänäänkin aamuvuoro.
Kathy:Niin noh isä ei ole nukkunut lähi aikoina oikeastaan ollenkaan kun uusia hevosia on saapunut pitkin yötä ja päivää.
Äiti:Niin kyllä sekin on totta mutta voisihan tuo veljesi jotain tehdä.
Kathy:Pah! Niin varmaan ei siitä ole muuta kuin naisia naurattamaan
Äiti:Voihan se olla niinkin.


Tungin loput leivästä suuhuni ja jatkoin matkaani pihalla. En edes kerennyt tallin ovelle kun alkoi kuulua hirveä pauke. "Joo,joo"sanoin tuhahtaen ja vedin oven auki. Yöllä saapunut uusi ori oli vähän eri maata kuin meidän hevoset. Isoksi poniksi se taidetaan luokitella. Kannoin jokaisen hevosen eteen aamupalan ja sen jälkeen aloin laskemaan niitä pihalle.  Roki puuhaili taskujeni parissa kun talutin sen ja Markin tarhalle. Jäin nojailemaan hetkeksi aitaan kunnes kuulin huudon tallista. Jaahas uusi tulokaskin haluaa ilmeisesti ulos. Talutin tämän tarhalle ja laskin irti. Ori juoksi malttamattomasti ympäriinsä ja hirnui kimakasti. Pyöritin päätäni ja jatkoin matkaani.

Sain juuri siivottua karsinat kun isä saapui talliin. "Tänään saapuu taas yksi" tämä tokaisi ja lähti hakemaan ilmeisesti Markia pihalta. Menin toimistoon hakemaan juomista ja jäin katsomaan kuvia seinillä.  Yksi lempikuvistani oli se missä minä istuin isän lempitamman Camillan selässä. Toivoisin että tamma olisi vieläkin elossa. En varmasti tule koskaan tapaamaan yhtä niin uskollista ja omistautunutta karjahevosta. Siitä lähtien isä on yrittänyt löytää itselleen uutta kunnollista karjahevosta mutta kukaan ei ole vetänyt vertoja Camillalle.

Heräsin ajatuksistani kun kuulin kopinaa tallin käytävältä. Avasin oven ja huomasin yllätyksekseni tämän uuden orin seisovan siinä. Olihan se komea kuin karkki, mutta ei ehkä niin sovelias lännenratsuksi. Isäni alkoi selittämään orista jotain ja sanoi että saisin alkaa hypätät tämän kanssa esteitä. Kurtistin kulmiani miten tämä olisi saanut päähän tuollaisia asioita. Yleensä tätä ei voisi esteet vähempää kiinnostaa. 

Katsotaan nyt mitä siitä sitten tulee...

~Kathy


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Karsinansiivouskilpailut

"Prrr...", herätyskelloni soi ja murahdin hiljaa kääntäen kylkeäni sekä vetäen peittoa korkeammalle pään päälle. Kello kuitenkin jatkoi soimistaan ja vääntäydyin istuma-asentoon samalla sammuttaen kellon. Vilkaisin ikkunaa kohden ja ikkunaverhoista loisti hieman auringonvaloa sisään. Katsoin kelloa ja huomasin, että minun pitäisi vääntäytyä pian tekemään aamutalli. Vedin farkut jalkaan ja paidan pään yli sekä jalkoihin laitoin uskolliset bootsini. Päähän vielä stetsoni ja näytin aivan cowboylta, mutta sellainen minä olikin. Tällä kertaa sain hoitaa aamutallin itse, sillä olin sanonut Kathylle, että tyttö saisi nukkua rauhassa aamulla. Jackia ja Jimmietä olisi turha edes pakottaa tekemään aamutallia. Tallista kuului hirnunta ja joku levoton hevonen kopisutti karsinansa ovea kaviollaan. Tallin hevosmäärä oli taas kasvanut parilla hevosella, mutta oli vielä aivan siedettävä määrä yksin hoidettavaksi eikä aamutallin teossa menisi hulluja aikoja. Olin saanut ruuat jaettua hevos

Esittely

Saavut Albertaan, Canadaan. Seisot pienen kaupungin bussiasemalla laukut jaloissasi ja odotat kyytiä. Olit vihdoin saanut itseäsi niskasta kiinnit ja laittanut hakemuksen western viikonloppua varten. Huomaat pian hieman ruosteessa olevan vanhan lava-auton ja siihen nojaavan n.40 kymppisen naisen, joka huomaa sinut ja vilkuttaa iloisesti. Tervehditte toisianne ja sitten alkaa matka läpi preerian. Eteesi avautuu maisema kaukana häämöttävistä kalliovuorista ja laiduntavasta karjasta preerialla. Saavutte risteykseen josta käännytään Dampier Ranchille. Ajatte pitkin tietä jota reunustaa laitumet ja muutama utelias hevonen on tullut tervehtimään sinua aidan viereen. Pysähdytte hirsistä rakennetun päärakennuksen eteen ja nouset autosta. Sinua tervehtii ensin tallikoira ja sitten ilmeisesti omistajan tytär. Tavarasi viedään huoneeseen ja pääset tutustumaan tilaan...